Malin ei ollutkaan lukenut rivien välistä, sillä tapaamista seuraavana päivänä sain häneltä tekstiviestin, missä hän kiitti tapaamisestamme. Hän ei ollut tuntenut perhosia vatsassa, joten uudelle tapaamiselle ei ollut syytä. Toivotin hänelle hyvää jatkoa ja sovimme, että moikataan kun nähdään.
Edellinen tapahtui yli kuukausi sitten. Tässä välissä ei ole tapahtunut oikein mitään. Olen ollut flunssassa ja muutenkin on ollut aika kuivaa. Elinakin tuli kuukausi sitten takaisin Suomeen, mutta muutamaa tekstaria lukuun ottamatta emme ole olleet tekemisissä.
Elämäni päiväkirja
maanantai 18. lokakuuta 2010
lauantai 11. syyskuuta 2010
Oon niin ruma.
Kun suhde Lauraan päättyi, lääkitsin suruani irtoseksillä. Tai ainakin niin minun piti tehdä - oikeasti kampanja alkoi ja päättyi yhteen ihmiseen: Millaan. Ilmeisesti en oppinut siitä juhannuksesta mitään, koska kuukauden kuluttua tapahtuneesta kirjoittelin 16-vuotiaan Maijun kanssa. Hänellä oli ilmoitus eräällä seksipainotteisella deittisivustolla.
Oliko hän tosiaan väittämänsä ikäinen vai pyöristikö hän ikäänsä ylöspäin? En luottanut pelkästään tyttelin sanaan, vaan googletin lisää tietoa. Löysin muutaman nettiprofiilin ja niihin kaikkiin oli ilmoitettu sama syntymäpäivä ja -vuosi. Hyvä on, olin vakuuttunut.
Vaihdoimme sähköpostia ja meseilimme. Kommunikointimme oli tökkivää. Välillä tuntui, että hän ei ymmärtänyt mitä kysyin ja vastasi jotain ihan muuta. Hän muutti jatkuvasti mielipidettään mm. tapaamisajasta ja -paikasta. Ajattelin sen olevan varovaisuutta - onhan hän nyt lähdössä tapaamaan kaksi kertaa itseään vanhempaa miestä. Hän halusi kännykkänumeroni, mutta en antanut. Olin kai itsekin vähän varovainen.
Lopulta saimme sovittua lyhyen tutustumistapaamisen erääseen puistoon. Maijulla oli kiire, joten meillä oli n. 15 minuuttia aikaa. Saavuin paikalle ja bongasin tytön heti. Kättelimme ja juttelimme hetken niitä ja näitä, kunnes menin asiaan. Tiedustelin, haluaako hän vielä uuden tapaamisen, kun on nyt nähnyt minut "livenä". Hän halusi ja kerroin hänelle haluavani itsekin. Kysyin vielä, onko se hänestä ihan ookoo, jos hauskanpitomme jää vain yhteen kertaan. Sekin sopi Maijulle oikein hyvin. Juttelimme vielä hetken. Kehuin häntä hyvännäköiseksi. Hän olisi jälleen halunnut kännykkänumeroni ja hetken jo ajattelin antaakin sen, mutta jokin sai minut kieltäytymään. Suunnitelmamme oli seuraavanlainen: hän tulee seuraavana päivänä luokseni, tutustumme hetken, harrastamme seksiä ja sitten hän lähtee pois. Sovimme, että olemme yhteydessä vielä sähköpostilla tai mesellä ja sitten päätimme lähteä pois, tahoillemme.
Seuraavana päivänä Maiju mesetti: "Moi, oli kiva nähdä, mutta ei sun ole pakko tavata mua enää kun oon niin ruma.". Itsetunto-ongelmista ei ollut näkynyt merkkiäkään sen lyhyen tapaamisemme aikana ja onhan hän kovin nuori, mutta en silti osannut odottaa tällaista viestiä. Tiedustelin miksi hän pitää itseään rumana ja että onko kaikki hyvin. Hän vastasi, että kaikki ei ole hyvin ja tiedusteltuani asiasta lisää, hän kertoi olevansa puutteessa. Hälytyskellot soivat päässäni jo kovaa. Kysyin vielä, harrastaako hän yleensä seksiä silloin kun on surullinen vai silloin kun on iloinen. Maiju valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja minusta tuntui, että hän valehteli.
Tapaamissuunnitelmamme oli edelleen aktiivisena. Maiju kysyi, että voisiko hän tulla luokseni ja voisimmeko olla vaan, ilman mitään taka-ajatuksia. Tottakai se sopi. En tosin enää halunnut päästää häntä kotiini, vaan ehdotin tapaamista läheisessä puistossa. Tästä sain naamalleni kysymystulvan, että miksi ei voitaisi tavata minun luonani suoraan ja miksi halusin ensin jutella hänen kanssaan. Kerroin hänelle ihan rehellisesti miltä minusta tuntui: tunsin, että hänellä ei ole kaikki hyvin, halusin tutustua häneen vähän enemmän ja että en ollut enää varma, haluanko seksiä hänen kanssaan. Hän olisi ehdottomasti halunnut tulla suoraan luokseni ja ilmoittikin pian, että voisimme alkaa pitämään heti hauskaa kun hän tulee. Täh? Mihin se "ilman taka-ajatuksia" yhtäkkiä hävisi? Pysyin kannassani ja sanoin: "Jos vielä haluat tavata, tapaamme ensin kotini ulkopuolella. Ota tai jätä.". Maiju suostui, mutta joutui lähtemään äkillisesti mesestä. Sanoi vielä lopuksi, että ottaa yhteyttä seuraavana päivänä.
Arvaatte varmaan, että sen koommin en ole tyttelistä kuullut mitään.
Oliko hän tosiaan väittämänsä ikäinen vai pyöristikö hän ikäänsä ylöspäin? En luottanut pelkästään tyttelin sanaan, vaan googletin lisää tietoa. Löysin muutaman nettiprofiilin ja niihin kaikkiin oli ilmoitettu sama syntymäpäivä ja -vuosi. Hyvä on, olin vakuuttunut.
Vaihdoimme sähköpostia ja meseilimme. Kommunikointimme oli tökkivää. Välillä tuntui, että hän ei ymmärtänyt mitä kysyin ja vastasi jotain ihan muuta. Hän muutti jatkuvasti mielipidettään mm. tapaamisajasta ja -paikasta. Ajattelin sen olevan varovaisuutta - onhan hän nyt lähdössä tapaamaan kaksi kertaa itseään vanhempaa miestä. Hän halusi kännykkänumeroni, mutta en antanut. Olin kai itsekin vähän varovainen.
Lopulta saimme sovittua lyhyen tutustumistapaamisen erääseen puistoon. Maijulla oli kiire, joten meillä oli n. 15 minuuttia aikaa. Saavuin paikalle ja bongasin tytön heti. Kättelimme ja juttelimme hetken niitä ja näitä, kunnes menin asiaan. Tiedustelin, haluaako hän vielä uuden tapaamisen, kun on nyt nähnyt minut "livenä". Hän halusi ja kerroin hänelle haluavani itsekin. Kysyin vielä, onko se hänestä ihan ookoo, jos hauskanpitomme jää vain yhteen kertaan. Sekin sopi Maijulle oikein hyvin. Juttelimme vielä hetken. Kehuin häntä hyvännäköiseksi. Hän olisi jälleen halunnut kännykkänumeroni ja hetken jo ajattelin antaakin sen, mutta jokin sai minut kieltäytymään. Suunnitelmamme oli seuraavanlainen: hän tulee seuraavana päivänä luokseni, tutustumme hetken, harrastamme seksiä ja sitten hän lähtee pois. Sovimme, että olemme yhteydessä vielä sähköpostilla tai mesellä ja sitten päätimme lähteä pois, tahoillemme.
Seuraavana päivänä Maiju mesetti: "Moi, oli kiva nähdä, mutta ei sun ole pakko tavata mua enää kun oon niin ruma.". Itsetunto-ongelmista ei ollut näkynyt merkkiäkään sen lyhyen tapaamisemme aikana ja onhan hän kovin nuori, mutta en silti osannut odottaa tällaista viestiä. Tiedustelin miksi hän pitää itseään rumana ja että onko kaikki hyvin. Hän vastasi, että kaikki ei ole hyvin ja tiedusteltuani asiasta lisää, hän kertoi olevansa puutteessa. Hälytyskellot soivat päässäni jo kovaa. Kysyin vielä, harrastaako hän yleensä seksiä silloin kun on surullinen vai silloin kun on iloinen. Maiju valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja minusta tuntui, että hän valehteli.
Tapaamissuunnitelmamme oli edelleen aktiivisena. Maiju kysyi, että voisiko hän tulla luokseni ja voisimmeko olla vaan, ilman mitään taka-ajatuksia. Tottakai se sopi. En tosin enää halunnut päästää häntä kotiini, vaan ehdotin tapaamista läheisessä puistossa. Tästä sain naamalleni kysymystulvan, että miksi ei voitaisi tavata minun luonani suoraan ja miksi halusin ensin jutella hänen kanssaan. Kerroin hänelle ihan rehellisesti miltä minusta tuntui: tunsin, että hänellä ei ole kaikki hyvin, halusin tutustua häneen vähän enemmän ja että en ollut enää varma, haluanko seksiä hänen kanssaan. Hän olisi ehdottomasti halunnut tulla suoraan luokseni ja ilmoittikin pian, että voisimme alkaa pitämään heti hauskaa kun hän tulee. Täh? Mihin se "ilman taka-ajatuksia" yhtäkkiä hävisi? Pysyin kannassani ja sanoin: "Jos vielä haluat tavata, tapaamme ensin kotini ulkopuolella. Ota tai jätä.". Maiju suostui, mutta joutui lähtemään äkillisesti mesestä. Sanoi vielä lopuksi, että ottaa yhteyttä seuraavana päivänä.
Arvaatte varmaan, että sen koommin en ole tyttelistä kuullut mitään.
torstai 2. syyskuuta 2010
Malin.
Turhaan pähkäilin Elinalle viestimisen takia: hän lähetti sähköpostin vielä hetkeä ennen lähtöään. Mieltä lämmitti erityisesti allekirjoitus: "Nähdään sitten kun tulen takaisin :) t: Ellu".
Ennen Malinin tapaamista olin yhteydessä kirjekaveriini Tiinaan. Kirjoitin hänelle, että minusta tuntuu kuin olisin menossa tapaamaan rokkitähteä tai miljonääriä. Malin ei ole kumpaakaan, enkä osaa sanoa mistä tunteeni johtui. Ehkä luokkaerosta - hän on korkeasti koulutettu, minä en. Tunnen siis itseni liian tavikseksi hänen rinnallaan. Toisinaan tällaiset pienet asiat haittaavat minua, vaikka nämä ovatkin aina tapauskohtaisia. Ihan aina.
Hetkeä myöhemmin olin keskustassa, erään kahvilan edustalla odottelemassa Malinia. Tunnistin hänet jo kaukaa. Harvoin näkee ihmistä, jolla on noin nauravat silmät. Menimme sisään ja pian juttelimme kovaa vauhtia elämistämme, esitimme kysymyksiä toisillemme ja nautimme ensitapaamisesta.
Vaikka hauskaa riittikin, ajatus siitä että joskus seurustelisin hänen kanssaan tuntui epätodennäköiseltä. Se tuli selväksi moneen kertaan sen kahden tunnin aikana, ennen kuin Malinin piti lähteä stretchingiin. Malin oli etsimässä potentiaalista poikaystävää ja sen takia ajattelin asian niinkin pitkälle kuin seurusteluun ja sen epätodennäköisyyteen. Voisimme tietenkin olla pelkkiä ystäviä, mutta tietäen Malinin täsmällisen tavoitteen, en oikein uskonut hänellä olevan haluja siihen.
Lopuksi kättelimme ja totesin hymyillen, että jos hän haluaa vielä nähdä minut, voi lähettää vaikka tekstarin. Rivien välissä sanoin, että en minä siitä pahastu, vaikka en nyt vienytkään jalkoja altasi - toivottavasti et sinäkään pahastu. En usko, että hän lähettää enää tekstaria.
Niin, tapaus Tiina. Kutsun häntä nyt kirjekaverikseni ja sitä hän varmaan onkin. Olemme heitelleet viestejä, vaihtaneet kuvia ja olen ehdotellut monta kertaa tapaamista. Hän oli aluksi suostuvainen, mutta kävi sitten läpi jonkinlaisen turhautumisen nettideittiluun, ilmeisesti liian monen pieleen menneen tapaamisen tuloksena. Nyttemmin hän ei ole suoranaisesti kieltäytynyt tapaamisestamme, mutta en minä rautalankaa tarvitse. Viestien perusteella Tiina on kiltti, kunnollinen ja rauhallinen, kuvan perusteella ujo, mutta suloinen.
Ennen Malinin tapaamista olin yhteydessä kirjekaveriini Tiinaan. Kirjoitin hänelle, että minusta tuntuu kuin olisin menossa tapaamaan rokkitähteä tai miljonääriä. Malin ei ole kumpaakaan, enkä osaa sanoa mistä tunteeni johtui. Ehkä luokkaerosta - hän on korkeasti koulutettu, minä en. Tunnen siis itseni liian tavikseksi hänen rinnallaan. Toisinaan tällaiset pienet asiat haittaavat minua, vaikka nämä ovatkin aina tapauskohtaisia. Ihan aina.
Hetkeä myöhemmin olin keskustassa, erään kahvilan edustalla odottelemassa Malinia. Tunnistin hänet jo kaukaa. Harvoin näkee ihmistä, jolla on noin nauravat silmät. Menimme sisään ja pian juttelimme kovaa vauhtia elämistämme, esitimme kysymyksiä toisillemme ja nautimme ensitapaamisesta.
Vaikka hauskaa riittikin, ajatus siitä että joskus seurustelisin hänen kanssaan tuntui epätodennäköiseltä. Se tuli selväksi moneen kertaan sen kahden tunnin aikana, ennen kuin Malinin piti lähteä stretchingiin. Malin oli etsimässä potentiaalista poikaystävää ja sen takia ajattelin asian niinkin pitkälle kuin seurusteluun ja sen epätodennäköisyyteen. Voisimme tietenkin olla pelkkiä ystäviä, mutta tietäen Malinin täsmällisen tavoitteen, en oikein uskonut hänellä olevan haluja siihen.
Lopuksi kättelimme ja totesin hymyillen, että jos hän haluaa vielä nähdä minut, voi lähettää vaikka tekstarin. Rivien välissä sanoin, että en minä siitä pahastu, vaikka en nyt vienytkään jalkoja altasi - toivottavasti et sinäkään pahastu. En usko, että hän lähettää enää tekstaria.
Niin, tapaus Tiina. Kutsun häntä nyt kirjekaverikseni ja sitä hän varmaan onkin. Olemme heitelleet viestejä, vaihtaneet kuvia ja olen ehdotellut monta kertaa tapaamista. Hän oli aluksi suostuvainen, mutta kävi sitten läpi jonkinlaisen turhautumisen nettideittiluun, ilmeisesti liian monen pieleen menneen tapaamisen tuloksena. Nyttemmin hän ei ole suoranaisesti kieltäytynyt tapaamisestamme, mutta en minä rautalankaa tarvitse. Viestien perusteella Tiina on kiltti, kunnollinen ja rauhallinen, kuvan perusteella ujo, mutta suloinen.
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Elinan kanssa elokuvissa.
Toinen tapaamiskerta Elinan kanssa sujui kuten ensimmäinenkin: oikein hyvin. Kävimme syömässä herkullista pikaruokaa ja juttelimme kaikenlaista, laidasta laitaan. Leffan jälkeen saatoin hänet kotirappusilleen, vaihdoimme muutaman sanan ja lähdimme sitten nukkumaan.
Kolmen ja puolen tunnin pituisesta illasta yhteistä "naama-aikaa" oli vain tunnin verran ja se vähän harmittaa. Leffa oli huono idea. Ainakin tässä vaiheessa tutustumista. Olisin mieluusti ollut sen 3,5 tuntia kasvokkain, jutellut ja oikeasti tutustunut. Taisin kyllä ehdottaa leffaa itse, joten ehkä otan tästä opikseni.
Lauran kanssa painoin täydellä höyryllä. Muistan, kun ensimmäisen tapaamisen päätteeksi saatoin hänet kotikulmilleen ja kysyin: "Milloin nähdään seuraavan kerran?". Saman kysymyksen esitin myös toisen ja kolmannen tapaamisen jälkeen. Elina on ihan erilainen ihminen. Vaikka hän on iloinen, nauravainen ja puhelias, hän on myös arka ja selvästikin tarkka siitä, kenet päästää lähelleen. Olen yrittänyt olla hyvin varovainen hänen kanssaan. En kirjoita hänelle sähköpostia, ennen kuin hän on vastannut edelliseen viestiini. Elina itse ehdotti ensimmäistä tapaamista ja kun ehdotin että menisimme joskus elokuviin, hän löi päivän lukkoon.
Olen siis ollut selvästi passiivisempi osapuoli, peittelemättä kuitenkaan mielenkiintoani häntä kohtaan. Elokuvan jälkeen Elina kertoi, että seuraava tapaamisemme venyisi yli kahden viikon päähän, koska hän lähtee lomamatkalle Australiaan. Yksin, itsenäisesti. Olen viehättynyt hänen rohkeudestaan - itse en uskaltaisi lähteä yksin ulkomaille. Tämä kertoo jotain Elinasta: hän tulee mainiosti toimeen myös yksin.
Lentokone nousee ensi yönä. Olisin halunnut heittää vielä tekstarin, soittaa tai lähettää sähköpostin ja toivottaa hyvää matkaa, mutta koska on "hänen vuoronsa" kirjoittaa, olen toppuutellut itseäni. Kyllähän nyt vielä ehtisi vaikkapa harmittoman tekstarin lähettämään.
* * *
Kolmen päivän kuluttua tapaan 29-vuotiaan Malinin ensimmäistä kertaa. Hänestä en ole aiemmin maininnut, koska ei ole ollut mitään mainittavaa. Vastasin hänen räväkkään ja määrätietoisen tuntuiseen deitti-ilmoitukseensa tasan kuukausi sitten. Vastauksessaan hän kirjoitti, että voi tavata minut, vaikka olenkin kalju ja vanha. Vau! Olin myyty. Hän sanoi kommenttinsa huumorilla ja osaan kyllä kuvitella, että joku olisi voinut vaikka loukkaantua tuollaisesta. Hän kertoi ottavansa minuun yhteyttä seuraavalla viikolla, mutta en saanut häneltä enää viestiä sen jälkeen. Nyt, kuukautta myöhemmin, huomasin jälleen hänen ilmoituksensa. Malin on siis edelleen vapaalla jalalla. Lähetin hänelle viestin ja muistutin, että olisin edelleen halukas tapaamaan hänet. Pian sainkin tekstiviestin ja nyt on sitten sovittu tapaaminen erääseen kahvilaan keskiviikoksi.
Kolmen ja puolen tunnin pituisesta illasta yhteistä "naama-aikaa" oli vain tunnin verran ja se vähän harmittaa. Leffa oli huono idea. Ainakin tässä vaiheessa tutustumista. Olisin mieluusti ollut sen 3,5 tuntia kasvokkain, jutellut ja oikeasti tutustunut. Taisin kyllä ehdottaa leffaa itse, joten ehkä otan tästä opikseni.
Lauran kanssa painoin täydellä höyryllä. Muistan, kun ensimmäisen tapaamisen päätteeksi saatoin hänet kotikulmilleen ja kysyin: "Milloin nähdään seuraavan kerran?". Saman kysymyksen esitin myös toisen ja kolmannen tapaamisen jälkeen. Elina on ihan erilainen ihminen. Vaikka hän on iloinen, nauravainen ja puhelias, hän on myös arka ja selvästikin tarkka siitä, kenet päästää lähelleen. Olen yrittänyt olla hyvin varovainen hänen kanssaan. En kirjoita hänelle sähköpostia, ennen kuin hän on vastannut edelliseen viestiini. Elina itse ehdotti ensimmäistä tapaamista ja kun ehdotin että menisimme joskus elokuviin, hän löi päivän lukkoon.
Olen siis ollut selvästi passiivisempi osapuoli, peittelemättä kuitenkaan mielenkiintoani häntä kohtaan. Elokuvan jälkeen Elina kertoi, että seuraava tapaamisemme venyisi yli kahden viikon päähän, koska hän lähtee lomamatkalle Australiaan. Yksin, itsenäisesti. Olen viehättynyt hänen rohkeudestaan - itse en uskaltaisi lähteä yksin ulkomaille. Tämä kertoo jotain Elinasta: hän tulee mainiosti toimeen myös yksin.
Lentokone nousee ensi yönä. Olisin halunnut heittää vielä tekstarin, soittaa tai lähettää sähköpostin ja toivottaa hyvää matkaa, mutta koska on "hänen vuoronsa" kirjoittaa, olen toppuutellut itseäni. Kyllähän nyt vielä ehtisi vaikkapa harmittoman tekstarin lähettämään.
* * *
Kolmen päivän kuluttua tapaan 29-vuotiaan Malinin ensimmäistä kertaa. Hänestä en ole aiemmin maininnut, koska ei ole ollut mitään mainittavaa. Vastasin hänen räväkkään ja määrätietoisen tuntuiseen deitti-ilmoitukseensa tasan kuukausi sitten. Vastauksessaan hän kirjoitti, että voi tavata minut, vaikka olenkin kalju ja vanha. Vau! Olin myyty. Hän sanoi kommenttinsa huumorilla ja osaan kyllä kuvitella, että joku olisi voinut vaikka loukkaantua tuollaisesta. Hän kertoi ottavansa minuun yhteyttä seuraavalla viikolla, mutta en saanut häneltä enää viestiä sen jälkeen. Nyt, kuukautta myöhemmin, huomasin jälleen hänen ilmoituksensa. Malin on siis edelleen vapaalla jalalla. Lähetin hänelle viestin ja muistutin, että olisin edelleen halukas tapaamaan hänet. Pian sainkin tekstiviestin ja nyt on sitten sovittu tapaaminen erääseen kahvilaan keskiviikoksi.
lauantai 21. elokuuta 2010
Elina.
Viikon kohokohta oli Elinan tapaaminen. Kohtasin kauniin, hymyileväisen naisen. Suuntasimme aluksi erääseen ruokapaikkaan, missä hän otti pizzan. Itse otin kahvin ja söin pizzan reunapaloja. Häntä jännitti ja vaikka juttelumme sujuikin suurin piirtein tauottomasti ja mukavan iloisesti, lopullinen läpimurto tapahtui vasta kun nousimme ylös ja lähdimme kiertämään kaupunkia. Matkan varrelle mahtui kodinkoneita, sisustustarpeita, kaikenlaisia kippoja ja kuppeja, musiikkia ja leffoja. Yhtäkkiä juttelimme kuin vanhat tutut ja tutustuimme toisiimme huimaa vauhtia. Leffaosaston kohdalla sovimme, että menemme seuraavana maanantaina elokuviin. Mitään muuta ei vielä sovittu, mutta haluan kyllä ehdottomasti hengailla hänen kanssaan jo ennen leffaa. Hemmetti, olipas se kertakaikkisen kiva tapaus! Kolme tuntia kului kuin siivillä. Haluan tietää tästä naisesta lisää.
Saman päivän iltana olin sen "yhden flikan" kanssa mesessä. Olkoot hänen nimensä vaikkapa Anni. Kerroin, että olin tavannut erään naisen ja katselen nyt mitä hänen kanssaan tapahtuu. Ilmoitin myös, että haluan panna suunnitelmat tapaamisesta Annin kanssa jäihin. Anni oli tapansa mukaan paljon hymiötä viljelevä ja positiivinen. Vaikka hän onkin "vain" seikkailusuunnitelma, hän on silti ihminen ja jos emme pystyisi kommunikoimaan näinkin hauskasti kuin tähän asti, tuskin haluaisin hänestä yhtään mitään.
Seuraavana päivänä Annilta tuli viesti, että hän on kaupungilla ja että nyt olisi hyvä sauma tavata. Täh? Ensin tapaaminen siirtyy ja siirtyy, sitten haluan panna tapaamisen kokonaan jäihin ja heti seuraavana päivänä hän ehdottaa tapaamista. Ei se mitään, lähdin oikein mielelläni katsomaan millainen tapaus minua on vastassa. 19-vuotias tyttö oli selvästi sinut itsensä kanssa. Hän oli juuri sen näköinen kuin kuvissaan. Vaikutti ikäistään vanhemmalta. Juttelimme ja vitsailimme siinä sitten varttitunnin verran, jonka jälkeen hän lähti ystävänsä luo. Itse painuin kotiin ihan hyvin mielin.
Saman päivän iltana olin sen "yhden flikan" kanssa mesessä. Olkoot hänen nimensä vaikkapa Anni. Kerroin, että olin tavannut erään naisen ja katselen nyt mitä hänen kanssaan tapahtuu. Ilmoitin myös, että haluan panna suunnitelmat tapaamisesta Annin kanssa jäihin. Anni oli tapansa mukaan paljon hymiötä viljelevä ja positiivinen. Vaikka hän onkin "vain" seikkailusuunnitelma, hän on silti ihminen ja jos emme pystyisi kommunikoimaan näinkin hauskasti kuin tähän asti, tuskin haluaisin hänestä yhtään mitään.
Seuraavana päivänä Annilta tuli viesti, että hän on kaupungilla ja että nyt olisi hyvä sauma tavata. Täh? Ensin tapaaminen siirtyy ja siirtyy, sitten haluan panna tapaamisen kokonaan jäihin ja heti seuraavana päivänä hän ehdottaa tapaamista. Ei se mitään, lähdin oikein mielelläni katsomaan millainen tapaus minua on vastassa. 19-vuotias tyttö oli selvästi sinut itsensä kanssa. Hän oli juuri sen näköinen kuin kuvissaan. Vaikutti ikäistään vanhemmalta. Juttelimme ja vitsailimme siinä sitten varttitunnin verran, jonka jälkeen hän lähti ystävänsä luo. Itse painuin kotiin ihan hyvin mielin.
tiistai 17. elokuuta 2010
Minä itse.
Voisin kertoa jotain itsestäni. Olen 32-vuotias, kaupunkilaistunut maaseudun kasvatti. Oikea nimeni ei ole Dennis. Keksin nimen puolessa minuutissa pelkästään tähän tarkoitukseen. En siis esiinny netissä tällä samalla pseudonyymillä missään muualla. Oikea nimeni on tavallinen suomalainen nimi.
Puhun ihmisistä etunimillään näissä kirjoituksissani. Tähän mennessä etuniminä on toiminut yksi oikea nimi, yksi salanimi ja yksi nimimuunnos. Olen päättänyt, että sukunimiä en mainitse, mutta jos sukunimi jotenkin oleellisesti auttaa lukijaa pysymään kärryillä, tekaisen sukunimeksi jonkun aliaksen.
Puhun ihmisistä etunimillään näissä kirjoituksissani. Tähän mennessä etuniminä on toiminut yksi oikea nimi, yksi salanimi ja yksi nimimuunnos. Olen päättänyt, että sukunimiä en mainitse, mutta jos sukunimi jotenkin oleellisesti auttaa lukijaa pysymään kärryillä, tekaisen sukunimeksi jonkun aliaksen.
maanantai 16. elokuuta 2010
Jotain, mitä odottaa.
Olen kirjoitellut runsaan kahden viikon ajan 27-vuotiaan Elinan kanssa. Hän ehdotti tapaamista tämän viikon keskiviikoksi ja heti ehdotuksen jälkeen ne ajatukset, mitä kirjoitin edellisen postaukseni viimeiseen kappaleeseen, hävisivät. Se on hyvä merkki.
Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tiedän, haluanko ystävystyä Elinan kanssa. Tällä hetkellä en osaa kuvitella mikä voisi olla tosielämäystävystymisemme tiellä. Olen kirjoitellut hänen kanssaan pitkiä meilejä ja hän vaikuttaa iloiselta, pirteältä ja hauskalta. Hän on myös varovainen ja ehkä hieman arkakin. Hän on kertakaikkisen kaunis. Niin kaunis, että kun näin ensimmäistä kertaa kuvia hänestä, avauduin Millalle ja ihmettelin miksi joku niin kaunis haluaa olla tekemisissä minun kanssani. Milla kertoi tuntevansa samaa tunnetta nykyisen poikaystävänsä kanssa.
Etsin seuraa tositarkoituksella, mutta pidän silmäni auki myös seikkailutarjonnan suhteen. Juuri nyt olen kieltänyt itseltäni seikkailun. Sitä paitsi ei minulla ole ollut satunnaista seksiä sen juhannusepisodin jälkeen. Kaikenlaista lämmittelyä on ollut, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Minun piti se yksikin tapaus tavata, mistä kerroin edellisen postaukseni viimeisessä lauseessa, mutta molemmille tuli esteitä esteen perään. Nyt olen huojentunut, että emme tavanneet. Ajatelkaas, jos Elinan kanssa juttu kehittyy joskus seurusteluksi. Jossain vaiheessa käytäisiin läpi edellisiä kumppaneita ja siinä sitten joutuisi tunnustamaan, että samaan aikaan kun kirjoitin kanssasi, kävin panemassa yhtä flikkaa.
Odotan innolla ylihuomista.
Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tiedän, haluanko ystävystyä Elinan kanssa. Tällä hetkellä en osaa kuvitella mikä voisi olla tosielämäystävystymisemme tiellä. Olen kirjoitellut hänen kanssaan pitkiä meilejä ja hän vaikuttaa iloiselta, pirteältä ja hauskalta. Hän on myös varovainen ja ehkä hieman arkakin. Hän on kertakaikkisen kaunis. Niin kaunis, että kun näin ensimmäistä kertaa kuvia hänestä, avauduin Millalle ja ihmettelin miksi joku niin kaunis haluaa olla tekemisissä minun kanssani. Milla kertoi tuntevansa samaa tunnetta nykyisen poikaystävänsä kanssa.
Etsin seuraa tositarkoituksella, mutta pidän silmäni auki myös seikkailutarjonnan suhteen. Juuri nyt olen kieltänyt itseltäni seikkailun. Sitä paitsi ei minulla ole ollut satunnaista seksiä sen juhannusepisodin jälkeen. Kaikenlaista lämmittelyä on ollut, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Minun piti se yksikin tapaus tavata, mistä kerroin edellisen postaukseni viimeisessä lauseessa, mutta molemmille tuli esteitä esteen perään. Nyt olen huojentunut, että emme tavanneet. Ajatelkaas, jos Elinan kanssa juttu kehittyy joskus seurusteluksi. Jossain vaiheessa käytäisiin läpi edellisiä kumppaneita ja siinä sitten joutuisi tunnustamaan, että samaan aikaan kun kirjoitin kanssasi, kävin panemassa yhtä flikkaa.
Odotan innolla ylihuomista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)